ESG ei pelasta maailmaa
Kiinnostus vastuulliseen liiketoimintaan on saanut alkunsa ilmastonmuutoksesta, ja pikkuhiljaa mukaan ovat tulleet E:n lisäksi sosiaaliseen (S) ja hallintotapaan (G) liittyvät ulottuvuudet. Viranomaistoiminnan seurauksena kiinnostus on ollut lähinnä yrityksen nykytilan analyysissä raportoida eri mittareiden avulla yrityksen ympäristöön, yhteiskuntaan ja hallintoon liittyviä vaikutuksia, sekä varmistaa, että määräyksiä noudatetaan.
Koska vastuullisuuskeskustelu on lähtenyt liikkeelle raportoinnista, eikä liiketoiminnan kehityksestä, vastuullisuuskeskustelussa on ainakin kolme haastetta:
1) Jumiudutaan negatiivisten vaikutusten eli jalanjälkien pienentämiseen, vaikka maailma pelastetaan kädenjälkiä eli positiivisia vaikutuksia kasvattamalla.
2) Sidosryhmiltä tulee paineita parantaa ”vähän kaikkea”, jolloin helposti pienet ja suuret asiat menevät sekaisin. Esimerkiksi suuren yrityksen on jokseenkin merkityksetöntä korostaa käyttävänsä kierrätyspaperia toimistossa, jos tämä on vain murto-osa yrityksen päästöistä tai tuotteiden ja palveluiden aikaansaamista positiivisista vaikutuksista.
3) Ehkä suurin vastuullisuuskeskustelun ongelma on se, että fokus raportointiin johtaa yrityksen käsittelyyn suljettuna systeeminä, jolloin yrityksen tuotteiden ja palveluiden kädenjälki- eli positiiviset vaikutukset jäävät liian vähälle huomiolle. Yritys on siis nähtävä osana arvoketjua, jossa yrityksellä on toimittajia ja asiakkaita.
Vastuullisuuden mittausmenetelmiä on kahta päätyyppiä
Vastuullisuusmittareita on kaksi päätyyppiä:
1) yhtä suuretta mittaavia mittareita, esimerkkinä hiilidioksidipäästöt, tai
2) useampia suureita mittaavia kokoomaindeksejä, kuten KLD, tai GRI (Global Responsibility Index).
ESG-Indeksi on yksi tällainen yleisesti käytetty kokoomamittari, ja se perustuu MSCI-yhtiön KLD 400 Social Indexiin. Siinä kolmen päädimension alle on ryhmitelty pääotsikon alle kuuluvia yksittäisiä mittareita. Nämä on jaettu huolenaiheisiin ja vahvuuksiin, joita vasten sitten yrityksen toiminnan vaikutuksia tarkastellaan.
Tyypillisesti yksittäiset mittarit ovat luotettavampia, koska ne perustuvat usein standardeihin tai määriteltyyn ja kuvattuun tapaan soveltaa mittaria.
ESG-pohjaisen mittaamisen kuusi haastetta
1. ESG-indeksi kertoo yrityksen vastuullisuudesta todellisuudessa hyvin vähän, koska kokoomamittarina se koostuu äärettömästä määrästä E:n, S:n ja G:n alla olevien yksittäisten mittareiden arvojen yhdistelmiä.
2. Yksittäiset mittarit tulevat hyvin monista erilaisista lähteistä, joten niiden yhteismitallistaminen on vaikeaa: lasketaan ikään kuin appelsiineja ja omenia yhteen.
3. Joitakin osa-alueita arvioi analyytikko, joka on ihminen, mikä aiheuttaa vinoutumia: Voiko arvioida isoa konsernia luotettavasti esimerkiksi lapsityövoiman käytön tai korruption suhteen?
4. Joissakin tapauksissa yritys myös arvioi itseään, mikä ei täytä objektiivisen mittaamisen kriteereitä.
5. ESG-menetelmistä puuttuu tieto ulottuvuutena. Tällöin esim. innovaatioiden merkitystä on vaikea mitata ESG-kehikossa. Innovaatioita tarvitaan kuitenkin keskeisesti maailman viheliäisten ongelmien ratkaisemisessa.
6. Vastuullisuuden strategisen kehittämisen kannalta ehkä ongelmallisinta on se, että ESG-indeksi sopii huonosti vastuullisuuden kehittämiseen, koska se tarkastelee yritystä suljettuna systeeminä ja, koska menetelmä on kehitetty raportointivaiheeseen, eikä yrityksen strategiseen arvon luontiin.
Esimerkkinä ESG-indeksin luonteesta suljetun systeemin mittarina on hyvin johdettu tupakkatehdas, joka voi saada jopa AAA-luokituksen.
Myös perinteiset yrityksen mittarit voivat näyttää vastuullisuussuuntaa
Lisäksi kannattaa muistaa, että vanhat jo käytössä olevat mittarit, kuten henkilöstön hyvinvointi-indeksi, asiakastyytyväisyys ja työturvallisuuteen liittyvät mittarit näyttävät suuntaa myös vastuullisuuteen liittyvistä kysymyksistä: Vastuullinen toiminta yrityksen henkilöstön suuntaan nostaa henkilöstön tyytyväisyyttä, mikä puolestaan auttaa korkean asiakastyytyväisyyden tavoittelussa. Tämä puolestaan voi lisätä myyntiä ja siten ehkä myös kannattavuutta.
Erityisesti vastuullisuuden strategisessa kehittämisessä luotettavat mittarit ovat tärkeitä, koska tehdyn muutoksen todentaminen on hyvä pystyä mittaamaan.
Upright Oy:n Nettovaikutusmenetelmä vastaa osaan näistä haasteista. Siitä enemmän jossakin seuraavassa kirjoituksessa.
Lähteet:
1. J. Turunen, Exploring The Relationship between Corporate Financial Performance and Corporate Social Performance with Net Impact Method. Tampereen yliopisto, tuotantotalouden laitos, väitöskrja, 2021.
2. J. Turunen, Puhetta Yritysvaikutuksista, Podcast, Jakso 1: Annu Nieminen, 2022.
3. Upright Oy, White Paper, 2021.