Susformaatio hallituksen agendalla
Monessa yrityksessä on jo tunnistettu vastuullisuuden tuomat uuden liiketoimintamahdollisuudet yrityksen uudelle tavalle luoda arvoa. Englanninkielellä puhutaan ilmiöstä Sustainable transformation, vastuullisuusmuutoksen johtaminen, josta on kehitetty lyhenne ”susformaatio”.
Vuoden 2024 alusta suuremmat yhtiöt joutuvat CSRD-direktiivin mukaisesti käynnistämään vastuullisuusraportoinnin. Sen pohjana on double materiality analysis eli kahdenkertainen olennaisuusanalyysi. Tämä ottaa huomioon sekä taloudellisesti että vastuullisuusnäkökulmasta raportoinnin kannalta olennaiset asiat. Pienemmät yritykset, erityisesti ne, jotka toimittavat tuotteita ja palveluita suuremmille yrityksille, saattavat ajatella, että velvoite ei vielä koske niitä. Tosiasiassa isot yritykset tulevat valuttamaan raportointivelvollisuuden välittömästi omille alihankkijoilleen voidakseen itse raportoida oman kokonaisuutensa raportointivelvoitteensa mukaisesti.
Yrityksen hallituksen näkökulmasta, suuremmasta pienempään, ilmassa on siis kaksi näkökulmaa vastuullisuuteen: yhtäältä EU-direktiivin tuomat raportointivelvoitteet, ja toisaalta, yrityksen strategian kannalta uuden arvon luonnin mahdollisuudet, kun esimerkiksi ilmastonmuutos mahdollistaa yritykselle myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia.
Miten yrityksen hallitus tulisi organisoida, jotta molemmat näkökulmat voitaisiin huomioida hallitustyön näkökulmasta?
Vastuullisuusvaliokuntia isommissa yrityksissä, muutamia poikkeuksia lukuun ottamatta, ei juurikaan ole. Eurooppa-tasoinen IFRS-board yrittää standardoida vastuullisuuteen liittyvää raportointia. Tämä johtaisi siihen, että määräysten noudattaminen saattaisi olla lähellä tarkastusvaliokuntien (audit committee) roolia, ja yrityksen operatiivisessa toiminnassa talousjohtajan agendaa.
Sen sijaan, yrityksen uuden arvon luonnin näkökulmasta vastuullisuus kuuluu keskeisesti yrityksen strategiaprosessiin, jota hallituksessa valmistellaan esimerkiksi joko strategiavaliokunnassa tai henkilöstövaliokunnassa. Tämä puolestaan kuuluu operatiivisessa organisaatiossa toimitusjohtajalle, strategiajohtajalle ja/tai henkilöstöjohtajalle.
Tarvitaanko kahta hallituksen valiokuntaa valmistelemaan hallituksen päätöksiä?
Strateginen muutos kohti uutta arvon luontia on useimmissa yrityksissä kesken. Määräysten noudattaminen lienee itsestäänselvyys, eikä pitkässä juoksussa toivottavasti tarvitse hallitukselta erikoista huomiota, mikäli riskien hallintaan liittyvät prosessit ovat kunnossa.
Vastuullisuusmuutoksen johtaminen ja uuden arvon luonnin mahdollisuudet tilanne ja painotukset vastuullisuuden eri osa-alueiden välillä ovat toimiala- ja yrityskohtainen kysymys. Kunkin hallituksen tulisi miettiä yrityksen oman tilanteen perusteella, miten eri valiokuntia kannattaisi perustaa ja käyttää susformaation johtamiseen liittyvien päätösten valmistelussa.
Tavoitetilassa yritys ei tarvitse erikseen vastuullisuustarinaa vaan pelkän tarinan. Tällöin myöskään vastuullisuusasialle omistautunutta hallituksen valiokuntaa ei tarvittaisi.